Mitä äänimaljarentoutus tekee keholle ja miksi se voi tuntua niin syvästi rauhoittavalta
Äänimaljarentoutus on minulle niin paljon enemmän kuin trendikäs hyvinvointipalvelu. Se on kokemus, jossa keho saa luvan tehdä sitä, mihin se on luotu: palautua. Moni kuvailee äänimaljojen vaikutusta “taianomaiseksi.” Todellisuudessa taustalla on yllättävän paljon konkreettista fysiologiaa. Äänimaljarentoutuksen vaikutukset perustuvat muun muassa hermoston säätelyyn, hengityksen hidastumiseen, aivoaaltojen muutoksiin ja kehon värähtelyvasteeseen.
Kehon oma palautumisjärjestelmää käynnistyy
Arjessa elämme turhan usein sympaattisen hermoston vallassa – niin sanotussa taistele tai pakene -tilassa. Tämä stressireaktio on hyödyllinen lyhytaikaisesti, mutta pitkittyessä, se kuormittaa kehoa.
Niinä kertoina kun olen asettunut äänimaljarentoutukseen ja ensimmäiset syvät, värisevät äänet täyttävät tilan, huomaan hengitykseni hidastuvan lähes itsestään. Tämä ei ole sattumaa.
Miten äänimaljarentoutus vaikuttaa hermostoon?
Hitaat, harmoniset äänivärähtelyt tukevat parasympaattisen hermoston aktivoitumista. Se on kehon “lepää, sulata ja prosessoi” -järjestelmä, joka muun muassa:
• hidastaa sykettä
• laskee verenpainetta
• tehostaa ruoansulatusta
• edistää kudosten korjaantumista
Kun tämä parasympaattinen hermosto saa hemmottelua, eli aikaa ja tilaa, keho siirtyy pois selviytymistilasta kohti palautumista. Juuri tähän äänimaljarentoutus pyrkii: luomaan turvallisen tilan, jossa hermosto voi hellittää,
Vagus-hermo ja äänimaljarentoutus
Yksi keskeinen tekijä äänimaljarentoutuksen vaikutuksissa on vagus-hermo, suuri hermo, joka kulkee aivoistamme sisäelimiin. Vagus-hermo, tämä kehon ja aivojen välinen viestintäkanava, onkin ollut erilaisten tutkijoiden mielenkiinnon kohteena viime vuosina. Ja on havaittu, että äänimaljojen matalataajuinen värähtely ja rauhallinen äänimaisema voivat stimuloida vagus-hermomme toimintaa epäsuorasti hengityksen ja rentoutumisen kautta.
Kun vagus-hermo aktivoituu:
• sykevälivaihtelu paranee (merkki hyvästä palautumiskyvystä)
• tulehdusreaktiot voivat vaimentua
• stressihormonien, kuten kortisolin, taso laskee
Moni kokee tämän konkreettisesti lämpönä rinnassa, syvänä huokauksena tai jopa vatsan kurinana. Nämä kaikki ovat merkkejä siitä, että keho uskaltaa hellittää.
Aivoaallot muuttuvat äänimaljarentoutuksessa
Rentoutuksen aikana aivoaallot siirtyvät usein beeta-tilasta (aktiivinen ajattelu) alfa- ja theta-alueille. Nämä ovat niitä taajuuksia, jotka liitetään luovuuteen, intuitioon, syvärentoutukseen ja sen kaltaiseen tilaan, joka esimerkiksi meditaation avulla voidaan saavuttaa.
Silloin kun aivot hidastavat tahtiaan, myös lihasjännitys vähenee. Kehossa se tuntuu parhaimmillaan painavana ja miellyttävänä rauhana – aivan kuin joku säätäisi sisäistä käynnistysnappulaamme hieman pienemmälle.
Värähtely kehossa, ei vain korvissa
Äänimaljat eivät vaikuta ainoastaan kuuloaistimme kautta. Ääni on fyysistä värähtelyä, ja kehomme – joka koostuu suurilta osin vedestä – johtaa värähtelyä yhtä tehokkaasti kuin mitä esimerkiksi tuulenvire saa aikaan järven pinnalla.
Kun malja asetetaan keholle tai sen lähelle, värähtely
• lisää paikallista verenkiertoa
• vähentää lihasjännitystä
• tukee sidekudoksen elastisuutta
Vaikka tutkimus äänimaljarentoutuksen vaikutuksista on vielä osin kehittymässä, kokemuksellinen tieto ja kasvava kiinnostus somaattisiin hoitomuotoihin viittaavat siihen, että värähtelyllä todella on hermostoa rauhoittava vaikutus.
Äänimaljarentoutuksesta stressin fysiologinen vastalääke?
Pitkittynyt stressi näkyy kehossamme monin tavoin. Kukapa meistä ei olisi joskus kärsinyt univaikeuksista, kiukutellut rakkaimmilleen, ahdistunut selittämättömästä ärtyneisyydestä. Kun kortisoli pysyy koholla, kyky palautua on merkittävästi heikentynyt. Äänimaljarentoutus ei ole ihmelääke, mutta se voi toimia tehokkaana fysiologisena vastapainona muutoin kuormittavalle arjelle.
Säännöllisesti koettuna äänimaljarentoutus voisi juurikin siis parantaa unen laatua, vähentää stressistä aiheutuneita päänsärkyjä ja lihaskireyksiä, lisätä kehotietoisuutta ja tukea mielen hyvinvointia. Ja väitän, että kertakin auttaa jo pääsemään levollisempaan oloon.
Itselleni merkittävin hyöty on kuitenkin ollut äänimaljarentoutuksen aikaansaama tunne turvasta. Nimittäin kun hermosto kokee olonsa turvalliseksi, koko fysiologia muuttuu. Ja ehkä juuri siinä piilee äänimaljarentoutuksen suurin voima:
se muistuttaa kehoa siitä, että kaikki on tässä hetkessä on lupa olla rauhassa ja kaikki on oikeastaan ihan hyvin.
Yhteenvetona voisi ajatella, että äänimaljarentoutus ei pakota kehoa rentoutumaan…
…vaan se antaa sille mahdollisuuden.
Itse ajattelen, että äänimaljarentoutuksen kauneus onkin erityisesti siinä, että vaikka sen vaikutuksia voidaan tarkastella hermoston, hormonien ja aivoaaltojen kautta, kokemus on aina yksillöllinen. Fysiologia luo perustan, mutta rentoutumisen hetki on lopulta syvästi oma ja inhimillinen.
Susanna ♡
Mari Nylund ohjaa lauantaina 7.3. klo 16.00–17.30 studiollamme seuraavan äänimaljarentoutuksen – lämpimästi tervetuloa!
Ja hei, lisälukemista löydät:
・Tutkimuksia äänimaljojen vaikutuksesta sydämen sykevälivaihteluun ja stressin vähenemiseen
・Meditaation vaikutukset alfa- ja theta-aivoaaltoihin
・Sound healing -interventioiden vaikutus koettuun stressiin
・Polyvagaalinen teoria (Stephen Porges) ja vagushermon rooli palautumisessa.
